Ulkomaan tuliaiset

Kansainvälisen kanervaseuran symposiumissa kaksi miestä on ulkona tupakalla. Partaisempi heistä kumartuu kohti kanervaa betoniruukussa. Äkkiä hän kaivaa rintataskustaan suurennuslasin.

- Eikö se olekaan tavallinen vulgaris? viiksekäs kysyy.
- Kukka muodostuu viidestä liuskasta…
- Calluna sophisticus, elää vain Kura-joen laaksossa Kaukasuksella!

Miehet kutsuvat kartanon nuoren isännän paikalle asiaa selvittämään. Tämä johdattaa heidät mäntyjä kasvavaan puistoon.

- Täältä nuo kanervat aina kerätään.
- Hyvä tavaton, kaikki sophisticuksia! partaprofessori huudahtaa. Miten ne ovat tänne joutuneet?
- Äitini oli kova matkustelemaan.
- Kävikö Kaukasuksella?
- En tiedä.

Professori haroo partaansa ja huomaa vasta nyt, kuinka paljon tummemmalta isäntä näyttää vaaleisiin sisaruksiinsa verrattuna.

>>>>>>>>>> KRAPU <<<<<<<<<<

Susupetal junailee ns. krapuhaastetta, jossa kirjoitetaan otsikoineen tasan sadan sanan tarina noudattaen annettuja reunaehtoja.

Viikon 5 krapuhaaste on yllä oleva kuva. Katso kuvaa ja löydä siitä sadan sanan tarina.

Pikipojat

– Muura-muurahainen kortta kuljettaa…
– Kalle Kustaa Korkki, muniansa sorkki…
– Mä oon mikä oon ja käyn vieterillä, piereksin vain patterilla…
– Nyt turvat kiinni ja mars pihalle siitä! neiti Makkonen komentaa.

Eteisessä Jartsa kaivaa Makkosen takintaskua, iskee Mikolle silmää ja kähveltää yhden tupakan. Pihalla Pelle sanoo kertovansa varkaudesta Makkoselle.

– Kato Mikko, miten asiat hoidetaan.

Jartsa kamppaa Pellen kivilaatoille ja jättää siihen inisemään. Talon takana Jartsa taittaa tupakan kahtia ja sytyttää.

– Mitä jos me haistaan tupakalle? Mikko pelkää.
– Kato syödään tätä niin ei lemuta.

Hitaasti Mikko jauhaa tahmaista pahanmakuista pikeä. Aurinko porottaa. Hampaat jumittuvat yhteen. Mikko vilkuilee portille päin. Äitiä ei vaan näy.

>>>>>>>>>> KRAPU <<<<<<<<<<

Susupetal junailee ns. krapuhaastetta, jossa kirjoitetaan otsikoineen tasan sadan sanan tarina noudattaen annettuja reunaehtoja.

Viikon 49 kravussa tulee olla seuraavat sanat: korkki, muurahainen, hoitaa.

Yliannos patetiaa

Niin paljon tietoa, josta en löydä itua.

Liikaa hälyn pölyä, tahtoo kurkkuun juuttua.

Vielä annos kärsimystä, saanhan tänään kitua.

Mut entä se tarkoitus, elävyys taitaa puuttua.

Etsiskelen onneani mollista, duurista.

Vaadinmä toisilta: teidän tulee muuttua.

Piiskaanmä itseni läpi kivisestä muurista.

Tämähän on karkoitus, taitaa yhteys uupua.

Hän-Se-Jokin joka totuuden paljastaa

voi olla kuka vaan, voi olla mikä vaan

on tässä hetkessä, kun aamu sarastaa

on ihan vieressä, jos otan sen vastaan.

Pysähdy ja tunnista, kuinka väriseekään sisin.

Seisahdu ja kuuntele, hyvä on tahto elämän.

Havaitsen ja hyväksyn, tie toiseen ole ei pisin.

Osallistun, kiitänkin, tanssii ilo pois pimeän.

>>>>>>>>>> KRAPU <<<<<<<<<<

Susupetal junailee ns. krapuhaastetta, jossa kirjoitetaan otsikoineen tasan sadan sanan tarina noudattaen annettuja reunaehtoja.

Viikon 48 kravussa on aiheena kiitollisuus.

Twin Peaks

Metsässä makaa kuollut. Kauriin silmistä avautuu tunneli tuonpuoleiseen. Onko manalaan menneillä ilmettä? Varpuspöllö viheltää oksalla. Elävillä on. Pöllölläkin. Ja talitintillä, ainakin puolikas.

Kotona ajattelen, että ilmeettömyys lisää turvallisuutta. Elämä on silloin säännöllisempää. Tunnekuohut eivät hetkauta. Paitsi vähän, kun näin sen elottoman siellä metsässä. Huomaan kuinka suupieleni roikkuvat kuin kauriin tönkkö kieli.

Kuka tappoi Laura Palmerin? Illalla yritän selvittää sitä edessäni päivittäinen annokseni karamellejä: neljä Pantteria ja kolmasosa Tuplasta. Apua, pantterithan voivat tappaa kauriita! Mutta ei Suomessa. Ahmin kokonaisen Tuplan henkensä menettäneen muistoksi.

Yöllä herään kalvoisen silmän tuijotukseen. Ei auta: etsin otsalampun ja lapion. Saatana, on se saatava haudatuksi!

>>>>>>>>>> KRAPU <<<<<<<<<<

Susupetal junailee ns. krapuhaastetta, jossa kirjoitetaan otsikoineen tasan sadan sanan tarina noudattaen annettuja reunaehtoja.

Viikon 47 kravussa tulee olla seuraavat sanat: ilme, turvallisuus, säännöllinen.

Opettaja

Aamun ihme: yksi valloittava kaksihammashymy pyyhkii pois huonosti nukutun yön.

– Rauhotu Isi! muksu komentaa, kun häslään talvihaalareita hänen päälleen. Huokaisen ja yritän keskittyä. Olenhan jo auttamatta myöhässä.

– Isi, laula taas sillä karmealla äänellä! muksu vaatii auton takapenkiltä. Hymähdän, alan paatoksella hoilata Hopeista kuuta.

Herään toistuvasti aamuyöstä syyllisyyden viiltelyyn. Näen vanhan muistikuvan: muksu on niin tyytyväinen ensimmäisestä telttaretkestään, että hymyilee jopa unissaan. Miksi emme harrastaneet tällaista enemmän?

Mitä muuta kertoisin? Kuinka hän osasi painella ärsytysnappeja minussa? Yo-juhlissa liikuttuneena pitämästäni puheestako? Yllätyksestä kun hän-joka-ei-koskaan-lapsena-laittanut-ruokaa kaivoi kattilan esiin ja näytti, kuinka valmistetaan Pasta carbonaraa?

Yritin opastaa, vaikka kaiken aikaa hän oli opettaja.

>>>>>>>>>> KRAPU <<<<<<<<<<

Susupetal junailee ns. krapuhaastetta, jossa kirjoitetaan otsikoineen tasan sadan sanan tarina noudattaen annettuja reunaehtoja.

Viikon 46 kravussa tulee olla seuraavat sanat: kertoa, huokaista, kattila.

Laura Häkkisen silmät

Napsuttelen toista silmää kiinni, auki: outo, tuttu; tunnelimainen, avara; tasapaksu, vaihteleva; pelottava, turvallinen; kyklooppi, ihminen. 

Syksyn haavat humisevat, humahdan hiljaisuuteen. Ajatukset kiertävät kehärataa, en astu asemalle. Värejä, esineitä eikä tarvetta nimetä. Ympäristö ymmärrettävä, sisäinen selkeytyy. Kaikkien aistien ehjä kokemus. Kolmas silmä. Rauha.

Kyltymätön sielu: neljännen silmän yhteys? Hetken häivähdys: värien, muotojen myllerrys, aikojen alkuun ulottuva valon ja pimeyden soppa. Kaaos.

Säpsähdys, peruutus. Tuttu kaksisilmäisyys. Tuliko oikosulkuja?

Ja siinä nainen, seisoo edessäni. Paljain jaloin, kesämekossa. Kalpea, valuu vettä. Kohtaan katseen. Jään kiinni kylmänsinisiin silmiin. Neljä silmää tuijottaa. Nainen tietää jotain. Hän vie minut matkalle. Ahne sieluparka. Sukellan madonreikään.

>>>>>>>>>> KRAPU <<<<<<<<<<

Susupetal junailee ns. krapuhaastetta, jossa kirjoitetaan otsikoineen tasan sadan sanan tarina noudattaen annettuja reunaehtoja.

Viikon 45 krapuhaaste on yllä oleva kuva. Katso kuvaa ja löydä siitä sadan sanan tarina.

Kesätyö

Karhu on pursottanut paskat keskelle polkua. Taivaalla kaartelee maakotka. Koko maisemassa leijuu erämaan tuntu.

Rinkka painaa paljon. Se on täynnä ruokaa. Sivuun on sidottu kiinni jykevä pistolapio. Nyt on kolmas patikointipäivä ja alan saapua alueelle. Maasto muuttuu avoimemmaksi, mutta samalla haastavammaksi kulkea.

Illaksi leiriydyn kuivemmalle nyppylälle. Virittelen nuotion. Täällä ollaan, eipä uskoisi. Kaikki kävi kovin nopeasti sen jälkeen, kun toivo järkevästä kesätyöpaikasta hiipui.

Käyn katsomassa lähistön metsäojaa. Onpa syvä. Vähän vettä lirisee pohjalla. Hommia on paljon. Kaikki ojat olisi tarkoitus tukkia. Niitä täällä riittää. Mutta aikaa on koko kesä. Saavat sitten mettämiehet syksyllä ihmetellä, kuka perkele täällä on riehunut.

>>>>>>>>>> KRAPU <<<<<<<<<<

Susupetal junailee ns. krapuhaastetta, jossa kirjoitetaan otsikoineen tasan sadan sanan tarina noudattaen annettuja reunaehtoja.

Viikon 44 kravussa tulee olla seuraavat sanat: pursottaa, leijua, tukkia.