Keikka

”Raija Ritilä, päivää! Minä ilmoitin siitä taivaan hyrrästä. Se makaa tuolla ojassa.”

Poliisimestari Pompula naurahtaa sisäänpäin naisen sukunimeä.

”Pysykää täällä, me menemme katsomaan.”

Poliisit tulevat kohteen viereen.

”Droonihan se. Mutta mikäs tuo sininen laatikko on? O-L-T”, Pompula tavaa.

”VOLT, ylikonstaapeli Yksisarvi ehdottaa. Iskee kuin miljoona volttia!”

”Ei, kyllä siinä lukee WOLT.”

Drooni ja siitä roikkuva laukku on läpeensä reikäinen. Pompulan vatsa kurahtelee. Kiireinen päivä takana ja tännekin helvetinmoinen matka. Laukusta löytyy neljä pizzaa. Mikä onni! Pompula tunkee kinkkuananasta suuhunsa. Äkkiä naama venähtää, mies jämähtää paikalleen, vain kieli muljahtelee. Hän sylkäisee suustaan kolme metallihaulia.

”Perkele, täähän on ammuttu haulikolla alas.”

>>>>>>>>>> KRAPU <<<<<<<<<<

Susupetal junailee ns. krapuhaastetta, jossa kirjoitetaan otsikoineen tasan sadan sanan tarina noudattaen annettuja reunaehtoja.

Viikon 15 kravussa tulee olla seuraavat sanat: oja, ritilä, metalli.

Kaikkihan runoja rakastavat

Runot ovat jääneet Taunolle yhtä vieraiksi kuin naapurit. Hän avaa 50-vuotislahjaksi saamansa runokirjan. Se alkaa sanoilla: ”Huomenna ruoho palaa”.

Mitä tuokin tarkoittaa? Aikooko joku pössytellä huomenna? Vai syttyykö ruohikkopalo? Eihän sitä voi ennustaa. Vai tarkoitetaanko sitä, että nyt keväällä talven jäljiltä ruoho kasvaisi takaisin? Mutta miten se tapahtuisi juuri eksakt huomenna? Ehkäpä runon jatko selittäisi asiaa. Mutta ei, siinä ruvetaan puhumaan vaan mustarastaan laulusta ja kuinka se on kaunista aina.

Tauno heittää kirjan ilmaan. Tuollaista roskaa hän ei suostuisi lukemaan. Rauhoittuakseen hän avaa Tieteen kuvalehden.

Mustarastas laulaa innokkaasti pihan puussa, mutta Tauno on liian tuohtunut sitä kuullakseen.

>>>>>>>>>> KRAPU <<<<<<<<<<

Susupetal junailee ns. krapuhaastetta, jossa kirjoitetaan otsikoineen tasan sadan sanan tarina noudattaen annettuja reunaehtoja.

Viikon 14 kravussa tulee olla seuraavat sanat: ilma, vieras, ruoho.

Ruokamaja

Hatulit ovat kerääntyneet iltanuotion äärelle. Heimon vanhin avaa suunsa.

Olen kuullut uusia asioita Harhamaailmasta. Siellä ei kerättyjä hedelmiä, juuria ja pähkinöitä eikä kaadettua riistaa valmisteta heti ruoaksi, vaan ne kuljetetaan suuriin taloihin, joissa palaa ikuinen tuli. Niissä ne sekoitetaan keskenään ja viedään ruokamajoihin. Ruokaa tuodaan merienkin takaa. Tuohon kaikkeen tarvitaan paljon voimaa. Pitää rakentaa valtavia tuulen-, auringon- ja maanvoimansieppareita. Majoista saa ruokaa öisinkin, mutta vain merkkejä vastaan. Merkkejä saa, kun tuijottaa koko päivän välkkyvään ruutuun. Sanotaan, että ruuduista näkyvät kaikki maailman asiat, jos vain erottaa toden valheesta. Asioita sekoittaa ruuduissa lymyilevä tekoviisas. Ruokamajaa kutsutaan kupaksi. Ja koko toimintaa kuppaamiseksi.

>>>>>>>>>> KRAPU <<<<<<<<<<

Susupetal junailee ns. krapuhaastetta, jossa kirjoitetaan otsikoineen tasan sadan sanan tarina noudattaen annettuja reunaehtoja.

Viikon 13 krapuhaaste on yllä oleva kuva. Katso kuvaa ja löydä siitä sadan sanan tarina.

Oletko valmis?

Palavasti rakastunut. Rakkaani kanssa mökillä häämatkalla. Hän meni jo valmistelemaan iltapalaa. Minä menen vielä kuikan kutsumana jokeen uimaan. Ugh, rummutan karvaista rintaani kuin gorilla.

Virtaus on mahtavan kova. Mutkan kohdalla käännyn ja alan uida vastavirtaan. En etene lainkaan rantaan nähden. Hengästyn, lihakseni väsyvät. Luovutan, lasken myötävirtaan. Väistelen kiviä. Virtaus hiljenee, joki levenee. Pinnalla kelluu kaikenlaista roskaa. Tämähän on kuin viemäri. Pitääpä käydä vielä saunassa huuhtelemassa.

Miten pääsen sinne? Nousen mutaiselle rannalle. Räkättirastas säksättää: Oletko valmis, oletko valmis? Seisahdun. Alasti, eksyksissä. Äskenhän minulla oli vielä kaikki. Pitikö mennä takomaan rintaa? Kumarrun tyynen veden ylle. Sieltä minua katsoo vanha mies.

>>>>>>>>>> KRAPU <<<<<<<<<<

Susupetal junailee ns. krapuhaastetta, jossa kirjoitetaan otsikoineen tasan sadan sanan tarina noudattaen annettuja reunaehtoja.

Viikon 12 kravussa tulee olla seuraavat sanat: valmis, viemäri, rakastunut.

Bisnesmiehen alku

Taivas tummenee, mutta meillä on oveltaovellemyyntikierros pahasti kesken. Velipoika ehdottaa juoksuspurttia kotiin, mutten halua keskeyttää myyntibisneksiä. Taivas repeää ja kaatosateessa ryntäämme Onnelan pihaan. Koputamme ulko-oveen. Selma-täti päästää meidät verannalle. Näytän kastunutta kirjaluetteloamme, mutta hän vain siunailee ukonilmaa ja häviää tuvan puolelle. Odottelemme. Veranta on täynnä omenoita. Imelä lemu täyttää hajukanavamme. Selma tulee takaisin mukanaan kaksi höyryävää kaakaomukia. Kiitämme. Yritän virittää keskustelun kirjoista. Selma kuitenkin kysyy, harrastammeko luistelua. Kun nyökkäämme, hän hakee veljensä luistimet ja antaa ne minulle. Kotimatkalla velipoika kiusaa minua:

- Et myynyt kirjoja, mutta sait sentään liian suuret antiikkiluistimet.
- Kasvuvaraa, sanon ja uneksin tulevista palkkioistamme.

>>>>>>>>>> KRAPU <<<<<<<<<<

Susupetal junailee ns. krapuhaastetta, jossa kirjoitetaan otsikoineen tasan sadan sanan tarina noudattaen annettuja reunaehtoja.

Viikon 11 kravussa tulee olla seuraavat sanat: täti, luistelu, kaakao.

Lampi

Kuu oli lähes täysi, voimani vähenemässä. Seurasin pahaista puroa, tiesin mihin se johti.

Kuusikossa levähdin, taivaalla sadat silmät. Kissapöllön huuto yössä – vielä elämänlanka värisi. Kaikki oli luonnollista. Vain minä yksin, pakkomielteitteni vanki.

Oliko siitä jo vuosia, lähdöstäni? Vielä eilen muistin kasvosi. Olisi niin höpö-helppoa luovuttaa. Jousi sisälläni kiristyi: pakko päästä perille.

Kuu piiloutui maan varjoon juuri kun saavuin lammen rantaan. Olisin niin halunnut nähdä kajon veden pinnalla. Nyt vain tyyni syvyys. Tämänkö takia kaikki vaiva? Sukelsin, yritin hengittää, mutta jokin esti. Kun nousin pintaan, kuulin kaikki lammen sammakot. Niiden ikiaikainen kiihko aamun ensi kajossa. En ollut yksin, en erillinen.

>>>>>>>>>> KRAPU <<<<<<<<<<

Susupetal junailee ns. krapuhaastetta, jossa kirjoitetaan otsikoineen tasan sadan sanan tarina noudattaen annettuja reunaehtoja.

Viikon 10 kravun tulisi alkaa sanoilla: Kuu oli lähes täysi.

Likainen tapa

Luukku suljetaan. Asettaudun selälleni ahtaaseen tilaan. Kun vettä alkaa tulla ja alan hitaasti pyöriä, sisälläni nousee hätä. Rauhoittuakseni turvaudun nostalgiaan. Humahdan syvälle muistoihini. Löhöilen enoni riippumatossa ja luen Kansa Taisteli -lehtiä. Keinuminen rauhoittaa, kun tykistökeskitys käy liian karmeaksi. Mutta nyt vihollinen on jo samoissa juoksuhaudoissa… Pyöriminen voimistuu. Suuni on vaahdossa. Minua vaivataan kuin taikinaa. Monien huuhteluiden jälkeen seuraa haastavin vaihe, kun G-voimat alkavat jyllätä. Litistyn tilan seiniä vasten. Kuvittelen olevani silmukkoja tekevän hävittäjän puikoissa. Vähitellen pyöriminen rauhoittuu ja vesi laskee. Tulee haudanhiljaisuus. Koputan ikkunaan. Vaimoni tulee avaamaan luukun ja huutaa: ”Annakin olla viimeinen kerta, kun kierit ulkona koirankakoissa!”

>>>>>>>>>> KRAPU <<<<<<<<<<

Susupetal junailee ns. krapuhaastetta, jossa kirjoitetaan otsikoineen tasan sadan sanan tarina noudattaen annettuja reunaehtoja.

Viikon 9 kravussa tulee olla seuraavat sanat: taikina, nostalgia, hätä.