Maanantai

Aamu alkoi tavalliseen tapaan viestien tulvalla. Luin niitä aamiaisella. Uloste oli jälleen veristä. Pitäisi varata aika lääkäriin. Junamatkalla avasin läppärin, hoidin pari akuuttia asiaa.

Olin puhelimessa ja ylittämässä Pasilansiltaa, kun se tapahtui. Aina luotettava työsalkkuni avautui ja sen sisältö losahti keskelle katua. Tuuli tarttui papereihin, lennätti niitä ympäri siltaa. Saatana, salaiseksi luokiteltua aineistoa! Tästä en selviä! Raitiovaunu lähestyi kuin kiinalainen tankki. Jarrutti. Minäkö sen pysäytin? Lysähdin istumaan. Puhelin tuuttasi huolestunutta huhuilua. Joku seisahtui viereeni. Kysyi. Suuni ei toiminut. Ratikka tööttäsi vihaisesti. Valahdin selälleni makaamaan.

Ylläni hitaasti liitävä lintu, puhtaan valkoinen. Ja taivaalta leijaili lumihiutaleita, kuin lapsuudessa. Työnsin kieleni ulos.

***

Susupetal ja Cara junailevat ns. krapuhaastetta, jossa kirjoitetaan otsikoineen tasan sadan sanan tarina noudattaen annettuja reunaehtoja.

Viikon 46 kravussa tulee olla seuraavat sanat: salkku, verinen, viesti.

Yhteydessä

Emme usko. Me tiedämme tai emme tiedä. Olemme uskomattomia. Pensaissa on kuultu hepokatteja. Kärpällä on kyky olla monessa paikassa samaan aikaan. Pääskyn siivellä leikataan sydämen viljaa.

Päästä irti.

Vesien takaa ehtookellot. Lähtölaskenta pimeyteen.

Pohdimme perintöä. Mitä jää tekemättä, jos emme tee sitä itse. Jos valitsemme liikaa, emme ole iskussa ja rytmit katoavat kammiovärinään. Vapautta ei ole pitää kaikki ovet auki. On seurattava elämän tahtoa.

Päästä irti.

Ilta kypsyy pienessä piirissä. Surun ja ilon veitsenterä muotoilee puhekuplat.

Tuuli yltyy, kuikat uivat syvälle. Järven pohjassa ryömii raakoja rapuja kohti huomista. Vielä laskeutuu perhonen kädelle. Yhä uudelleen se avaa kauneutensa, sulkee surunsa.

***

Susupetal ja Cara junailevat ns. krapuhaastetta, jossa kirjoitetaan otsikoineen tasan sadan sanan tarina noudattaen annettuja reunaehtoja.

Viikon 45 kravussa aiheena on kauneus.

Musavisa

- Pojat, mä kyselen. Artisteja haetaan, mennään aakkosjärjestyksessä.

Tiddididii-tiddididii… Gimme-gimme-gimme…
- Ruotsin silli. Inttiaikoina tää miehenruikutusbiisi soi joka paikassa.

Raskasta kitarointia ja kertsi: Highway-to-hell…
- Vaihtovirta/Tasavirta. Onneksi sauna lämpiää puilla.

Tidididi-tidididi…
- Sielukas sello. Bachia, täysin genren ulkopuolelta.

Bye-bye-baby…
- Ihanaiset skottiruutukaiset. Voitaisko mennä sinne saunaan?

12 tuntia myöhemmin…

- Pitäis päästä soutelemaan, ollaan vasta O:ssa...
- Joo, lopetellaan. Mutta vain, jos osaatte nimetä Ö-alkuisen bändin.
- Ööö…
- Aivan oikein. Ö on 2023 Oulussa perustettu bändi.
- Vihdoinkin syömään!
- Hei, miksen mä alottanu visaa aamulla tyylikkäästi ABC:stä?

The-Look-of-Love alkaa soida loopilla.

Kahden tunnin ilmabassoveivailujen ja kuka-on-hikisin-jorailujen jälkeen jonkun jalka kramppaa.

- Nyt riitti musat!
- Mä kuolen!
- Pliis, vielä Sound-of-silence!

***

Susupetal ja Cara junailevat ns. krapuhaastetta, jossa kirjoitetaan otsikoineen tasan sadan sanan tarina noudattaen annettuja reunaehtoja.

Viikon 44 kravussa kirjoitetaan, mitä oheisesta musiikista tulee mieleen.

Onnen kaukoranta

Manner jää taakse. Pauliina kääntää katseensa syysauringon valossa kimaltelevaan mereen. Rannaton ulappa. Aavan meren tuolla puolen…

Reittivene rantautuu saareen. Ihmismassa pursuaa maihin. Paikalla on pari mediapersoonaakin, mutta Pauliinaa kiinnostaa enemmän saarella ryömivät rupikonnat. Ihmiset häviävät majakan kahvilan suojiin. Pauliina jää yksin tuulen armoille. Puhuri vie ammatin, miehen, lapsen, kyyneleet silmistä.

Vene hakee päivämatkalaiset pois. Pauliina uskaltautuu sisään. Syö elämänsä parasta kalakeittoa, juo tuhdin lasillisen punaviiniä.

Illalla Pauliina istahtaa rantakalliolle. Läntinen taivas hohtaa kultaisena. Ensi yö majakalla, sitten matka jatkuu. Hetken mielessä välähtää mies lukemassa lappua pöydällä. Onneksi merelle suuntaava muuttohaukka kantaa hänen ajatuksensa ja arpiset muistot kauas pois.

***

Susupetal ja Cara junailevat ns. krapuhaastetta, jossa kirjoitetaan otsikoineen tasan sadan sanan tarina noudattaen annettuja reunaehtoja.

Viikon 43 kravussa tulee olla seuraavat sanat: manner, majakka, media.

Ajan patina

- Tiedätkö wabi sabin?

- Ai, että joku on rumankaunista?

- Sinne päin. Olen kehitellyt tästä vati satin?

- Kas kun ei satikuti!

- Sekin liittyy tähän. Kaikki alkaa aamusta. Ja vadista. Aamulla ota esiin paksu emalilla päällystetty vati, jossa päällyste on halkeillut ja ruoste pilkottaa. Katso vatia puolisen tuntia. Näe kokonaisuus. Hyväksy ruosteen rosoisuus.

- Olisin tympääntynyt jo minuutissa.

- Ihan sopiva tunne. Nyt seuraa satikuti-vaihe. Täytä vati jääkylmällä vedellä ja kaada päällesi.

- Enkä!

- Kyllä! Tunnustele kehosi reaktioita kylmäshokkiin.

- Ja sitten?

- Pue päällesi, laita vati näkyville muistuttamaan elämän katoavaisuudesta ja jatka päivääsi.

- Mulla tohon kaikkeen riittää vilkaisu peiliin aamulla.

- Se on sitten sun versio.

***

Susupetal ja Cara junailevat ns. krapuhaastetta, jossa kirjoitetaan otsikoineen tasan sadan sanan tarina noudattaen annettuja reunaehtoja.

Viikon 42 kravussa tulee olla seuraavat sanat: vati, paksu, tympääntynyt.

Metsän emännän hovissa

Kiire kuristuu puusta roikkuvaan naavaan

kuin aave lennähdät aukion yli.

Tulet lähelle, noitalintu, korpinärhi

sinä kuolleen metsästäjän sielu.

Hämyssä hohdat kelopuun harmautta

valossa sulkasi ovat loistavaa kultaa.

Kuka olet, mistä tulet, minne menet

pää kallellaan katselet outoa kyselijää.

Käteni ojentuu antavaksi viuhkaksi

ja sinä otat lahjani rohkeasti vastaan.

Kyntesi nipistävät sormestani pisaran

maalaan sillä merkin kelon pintaan.

Ja äkkiä olet poissa, kysymykset jäävät

vain tuuli huokaa kairojen syvyyksistä.

Voiko kuukkelikädellä sivellä elävää

kaarevaa kaulaa kuin äsken pökkelöä?

Miten kohdata ytimeeni unohtunut lapsi

hylätä holhoojat, antautua salaisuuksille?

Ja miten kuiskata auki muinainen yhteys

löytää metsästä polku pyhälle puulle?

***

Susupetal ja Cara junailevat ns. krapuhaastetta, jossa kirjoitetaan otsikoineen tasan sadan sanan tarina noudattaen annettuja reunaehtoja.

Viikon 41 kravussa kirjoitetaan tarina oheisesta kuvasta.

Ens kerralla sitten

-Mitä Jarkolle kuului?
-Jarkolleko? Ihan hyvää.
-Kerro nyt vähän enemmän. Mitä hyvää?

Mietin kuumeisesti, mistä ihmeestä eilen oikein puhuimme, kun olin Jarkon luona saunomassa. Puhuttiin ajasta, jolloin toffee oli tsinuskia tai hopeaa. Ja Ford Taunus oli suuri auto. Ja pohdittiin, kuka olikaan se ylirauhallinen urheiluselostaja, joka 1970-luvulla selosti Englannin liigan jalkapallo-otteluita…

-Aulis Virtanen! huudahdan äkkiä, kun nimi välähtää muistini kammioista esiin kuin valo salamasta.
-Mitä?
-Niin, Auliskin tuli eilen käymään.
-Kuka Aulis?
-Yks Jarkon kaveri vaan.
-Yks lysti, mut kerro nyt jotain Jarkosta.
-Lupas järkätä uuden saunaillan kuukauden päästä. Mä kyselen sitten ne kuulumiset.
-Voi taivahan talikynttilät!

***

Susupetal ja Cara junailevat ns. krapuhaastetta, jossa kirjoitetaan otsikoineen tasan sadan sanan tarina noudattaen annettuja reunaehtoja.

Viikon 40 kravussa tulee olla seuraavat sanat: hopea, suuri, valo.