Emme usko. Me tiedämme tai emme tiedä. Olemme uskomattomia. Pensaissa on kuultu hepokatteja. Sen uskon. Kuten kärpän kykyyn olla monessa paikassa samaan aikaan.
Päästä irti.
Vesien takaa ehtookellot. Lähtölaskenta pimeyteen.
Pohdimme perintöä. Mitä jää tekemättä, jos emme tee sitä itse. Jos valitsemme liikaa, emme ole iskussa ja rytmit katoavat kammiovärinään. Vapautta ei ole pitää kaikki ovet auki. On seurattava elämän tahtoa.
Päästä irti.
Ilta kypsyy pienessä piirissä. Surun ja ilon veitsenterä muotoilee puhekuplat.
Tuuli yltyy, kuikat uivat syvälle. Järven pohjassa ryömii raakoja rapuja kohti huomista. Ja äkkiä on aamu. Perhonen laskeutuu kädelle. Yhä uudelleen se avaa kauneutensa, sulkee surunsa.
***
Susupetal ja Cara junailevat ns. krapuhaastetta, jossa kirjoitetaan otsikoineen tasan sadan sanan tarina noudattaen annettuja reunaehtoja.
Viikon 45 kravussa aiheena on kauneus.
Kokemuksia kirjoittamisesta ja lukemisesta
Kiinnostavia pohdintoja elämästä. Hienosti luonnon mukaan.
VastaaPoista