Kirjani Taivaalla kiertävät linnut julkaistiin Books on Demandin (BoD) kautta 12.11.2023.
Yksin erämaassa. Onnettomuus. Mieltä riivaavat näyt ja painajaiset. Kuka minä oikein olen? Huumaava luonto, kaikkialla livertävät linnut ja uusi jännittävä tuttavuus. Ja piinaava tieto matkan päättymisestä, joka voi muuttaa kaiken.
Voiko ihminen muuttua yhdeksän päivän kävelyn aikana? Miten suhtautua itseensä, jos tekojaan ja tapojaan ei enää hyväksy? Voiko elämänsä aloittaa alusta? Keskeiseksi nousee kysymys, ketä tai mitä eniten rakastan.
Tunnen, kuinka planeetat liikkuvat
pilvien esirippu repäistään syrjään
silmieni verkot ja kalvot riisutaan.
Kirjan tilaus
Voit tilata kirjan lähimmästä kirjakaupastasi ja useista verkkokaupoista. Tai voit pyytää kirjastoa tilaamaan kirjan valikoimaansa.
Tässä linkkejä verkkokauppoihin, joista kirja ainakin on saatavilla (osa tarjoaa myös edullisempaa e-kirjaa):
Kustantamon verkkokauppa:
Voit tilata kirjan lähimmästä kirjakaupastasi ja useista verkkokaupoista. Tai voit pyytää kirjastoa tilaamaan kirjan valikoimaansa.
Tässä linkkejä verkkokauppoihin, joista kirja ainakin on saatavilla (osa tarjoaa myös edullisempaa e-kirjaa):
Kustantamon verkkokauppa:
- BoD (mahdollisuus lukea lukunäyte, myös e-kirjana)
- Adlibris (myös e-kirjana)
- Akateeminen kirjakauppa
- Booky.fi
- Cdon
- Suomalainen kirjakauppa
Palaute ja arviot
(5.12.2023)
"Rosenbergin esikoinen on raikas tuulahdus, jota kannattelevat monet metsän eläimet, erotiikka, lyyrisyys, keski-ikäisen miehen pettymykset, toteutumattomat toiveet ja ehkäpä hieman myös mahdollinen kokemuksellisuus. Myös pelko. Kirja on miehen matka itseensä, mutta helppoa se ei ole, koska mielessä ovat kaikki luonnon ihmeet, mutta koko muu elämä puuttuu. Yleensä en pidä luontomaalailusta, mutta nyt jokaiseen siveltimen vetoon sisältyy jokin viesti. Kirja on myös runosielujen unelmaa."
”Alussa en meinannut päästä kärryille juonesta, mutta kun sain, oli ihan mielenkiintoinen. Loppu ei niin kiva, jäi vähän latteaksi. Sulla tiivis tapa kirjoittaa, tapahtumia paljon, mutta pitää lukijan hereillä. Loppumietelmänä sanoisin, että tykkäsin 8/10.”
(27.12.2023)
”Luettu kahdella lukemalla. Helppolukuinen, tarina vei eteenpäin mukavasti. Päänkolautuksesta aiheutuneen muistivamman vaikutus liudentuu kovin helposti ja jää taustalle. Olisiko Tuuli voinut olla pelkkä haavekuva? Loppupään henkilöt jäävät hieman ohuiksi, kun tulevat niin myöhään mukaan. Elokuvallinen, helppo kuvitella.”
(5.1.2024)
”Välillä ihmettelin, miksi kirjasi valmistuminen kesti niin kauan, mutta monta versiota lukeneena ja kommentoineena pakko sanoa, että hiominen kannatti. Valmis kirja oli minun mielestäni paljon parempi kuin aiemmat versiot. Esimerkiksi runojen integroituminen tekstiin oli nyt kohdallaan. Samoin näyt, jotka päähenkilön pääkolhu tekee uskottaviksi, upposivat ja sopivat hyvin tekstiin. Lukukokemus oli niin luistava, että melkein toivoin, että olisi ollut joku moka joukossa, että tulisi lisää särmää! Todella toimiva ja hieno teos, jonka, kun vihdoin alkuun ja vauhtiin pääsin, luin hyvin sukkelaan. Suosittelen kyllä tätä muillekin.”
(30.1.2024)
”Kiinnostuneena, uteliaana, pohdiskelevana luin kirjasi ja pidin siitä kovasti. Heräsi kysymyksiä, joihin yritin löytää vastauksia. Mikä on fiktiota, mikä aidosti kokemaasi? Ainakin linnut. Mikä on erämatkasi vastine todellisuudessa, vai onko sitä lainkaan? Entä nuo kolme naista, kuka heistä on rakkain? Kirjassasi elää Suomen luonto. Lukiessa voi kuvitella kulkevansa kuvaamillasi poluilla, tuntea tunnelman.”
(31.1.2024)
”Kiitos hienosta kirjanautinnosta! Luin kirjasi ulkomaanmatkalla ja nautin kovasti. Tarina oli kiinnostava ja kirjoitit mielestäni hyvin. Oli kiva ’tunnistaa’ sinut joka sivulta jollain tavalla. Tai olla ainakin tunnistavinaan. Mutta tyylistäsi kirjoittaa ja kertoa tarinaa olin tunnistavinani sinua paljonkin! Tykkäsin kovasti tyylistäsi.”
(12.4.2024)
”Kirjaa voin suositella, heti nappasi tarina mukaansa.”
(29.4.2024)
”Luin kirjan melkein yhdeltä istumalta! Miksen ole tällaista miesnäkökulmaa ennen lukenut, onko sitä jossain muualla? Rohkea ja asioista jotenkin kutkuttavan suoraan puhuva. Pidin tyylilajista, runon ja proosan sekoittamisesta, jossa tunnelmaan saa välillä jäädä ja kokemus saa nousta tapahtuman yli. Voin sanoa nauttineeni. Välillä ehkä jopa kiusaantuneena, kun tapahtumat tai sisällöt tulivat liian lähelle ;) Mainiota! Ja kiitos!”
(9.8.2024)
Otan mielelläni vastaan palautetta kirjastani, vaikkapa tämän linkin takaa avautuvan postauksen kommenttikenttään.
”Alussa en meinannut päästä kärryille juonesta, mutta kun sain, oli ihan mielenkiintoinen. Loppu ei niin kiva, jäi vähän latteaksi. Sulla tiivis tapa kirjoittaa, tapahtumia paljon, mutta pitää lukijan hereillä. Loppumietelmänä sanoisin, että tykkäsin 8/10.”
(27.12.2023)
”Luettu kahdella lukemalla. Helppolukuinen, tarina vei eteenpäin mukavasti. Päänkolautuksesta aiheutuneen muistivamman vaikutus liudentuu kovin helposti ja jää taustalle. Olisiko Tuuli voinut olla pelkkä haavekuva? Loppupään henkilöt jäävät hieman ohuiksi, kun tulevat niin myöhään mukaan. Elokuvallinen, helppo kuvitella.”
(5.1.2024)
”Välillä ihmettelin, miksi kirjasi valmistuminen kesti niin kauan, mutta monta versiota lukeneena ja kommentoineena pakko sanoa, että hiominen kannatti. Valmis kirja oli minun mielestäni paljon parempi kuin aiemmat versiot. Esimerkiksi runojen integroituminen tekstiin oli nyt kohdallaan. Samoin näyt, jotka päähenkilön pääkolhu tekee uskottaviksi, upposivat ja sopivat hyvin tekstiin. Lukukokemus oli niin luistava, että melkein toivoin, että olisi ollut joku moka joukossa, että tulisi lisää särmää! Todella toimiva ja hieno teos, jonka, kun vihdoin alkuun ja vauhtiin pääsin, luin hyvin sukkelaan. Suosittelen kyllä tätä muillekin.”
(30.1.2024)
”Kiinnostuneena, uteliaana, pohdiskelevana luin kirjasi ja pidin siitä kovasti. Heräsi kysymyksiä, joihin yritin löytää vastauksia. Mikä on fiktiota, mikä aidosti kokemaasi? Ainakin linnut. Mikä on erämatkasi vastine todellisuudessa, vai onko sitä lainkaan? Entä nuo kolme naista, kuka heistä on rakkain? Kirjassasi elää Suomen luonto. Lukiessa voi kuvitella kulkevansa kuvaamillasi poluilla, tuntea tunnelman.”
(31.1.2024)
”Kiitos hienosta kirjanautinnosta! Luin kirjasi ulkomaanmatkalla ja nautin kovasti. Tarina oli kiinnostava ja kirjoitit mielestäni hyvin. Oli kiva ’tunnistaa’ sinut joka sivulta jollain tavalla. Tai olla ainakin tunnistavinaan. Mutta tyylistäsi kirjoittaa ja kertoa tarinaa olin tunnistavinani sinua paljonkin! Tykkäsin kovasti tyylistäsi.”
(12.4.2024)
”Kirjaa voin suositella, heti nappasi tarina mukaansa.”
(29.4.2024)
”Luin kirjan melkein yhdeltä istumalta! Miksen ole tällaista miesnäkökulmaa ennen lukenut, onko sitä jossain muualla? Rohkea ja asioista jotenkin kutkuttavan suoraan puhuva. Pidin tyylilajista, runon ja proosan sekoittamisesta, jossa tunnelmaan saa välillä jäädä ja kokemus saa nousta tapahtuman yli. Voin sanoa nauttineeni. Välillä ehkä jopa kiusaantuneena, kun tapahtumat tai sisällöt tulivat liian lähelle ;) Mainiota! Ja kiitos!”
(9.8.2024)
"Ari Rosenbergin kirja Taivaalla kiertävät linnut on kiehtova kertomus miehestä, joka palaa tajuihinsa kaaduttuaan rinteessä ja loukattuaan päänsä. Miehen muisti on mennyt. Mukana on rinkka, joten hän päättelee olevansa patikoimassa. Rinkan sisältöä tutkiessaan hän yrittää löytää tietoa itsestään. Kännykkä on kaatuessa mennyt rikki. Mies ei tiedä, kuka hän on, missä hän on ja mihin hän on matkalla.
Kun ei ole mennyttä, jota muistella, eikä tulevaisuutta, johon tähdätä, mies joutuu olemaan vahvasti läsnä hetkessä. Hän sitoo pään haavat, jatkaa patikointia. Huomaa tuntevansa monia lintulajeja. Rinkka monine vaatekertoineen painaa selkää, kameralaukku on aina tiellä, kiikari hiertää kaulaa. Silloin tällöin hämärät muistikuvat vilahtavat mielessä, mutta eivät kerro miehelle vastauksia hänen kysymyksiinsä.
Rosenberg kuljettaa miestä ja lukijaa kevääseen heräävässä toukokuussa. Kieli on vahvaa ja vivahteikasta, lyyristä ja kaunista, huumoria unohtamatta. Matka etenee, mutta miehen tietoisuus menneestä ei palaa. Sen sijaan hän havahtuu huomaamaan, että aina ei tarvitse olla tavoitteita, päämääriä ja tietoisuutta. Linnuista voi nauttia vain katsomalla, ei tarvitse napata kuvaa, ei kirjata havaintoaan minnekään muualle kuin silmien verkkokalvoille.
Itse viihdyn luonnossa ja tunnistan linnuista pulun, lokin, variksen, harakan, joutsenen, pullasorsan ja mustarastaan. Olen siis aika kaupunkilainen, enkä yleensä lue kirjoja, jotka sisältävät paljon luontokuvausta. Onneksi tartuin tähän kirjaan, sillä huomasin, että taitava kirjoittaja pystyy sanoillaan saamaan minutkin haltioihinsa kuvaillessaan miehen kulkua luonnon keskellä. Miehen oman minuuden etsintä oli kiehtovaa luettavaa.
Paljon ehtii vielä tapahtua ennen kuin kirja päättyy, mutta en kerro juonesta sen enempää. Lukekaa itse ja nauttikaa!"
Otan mielelläni vastaan palautetta kirjastani, vaikkapa tämän linkin takaa avautuvan postauksen kommenttikenttään.