sunnuntai 1. joulukuuta 2024

Lentohiekkaa

- Kuuleeko Starship, täällä Mulon Esk, kuuntelen.

- Starship kuulee.

- Lähestyn modulia. Näytteenotto suoritettu.

- Hienoa. Älä pidä kiirettä, modulin ovi ei aukea. Palaamme asiaan. Loppu.

Viimeinen sana jää kaikumaan päässäni. Hiihdän eteenpäin, sillä se on paras tapa edetä tällä valkeaa kääpiötä kiertävällä planeetalla. Monien joukosta juuri minut valittiin tähän operaatioon hiihtotaustani vuoksi. Mieleeni tulvahtavat nuoruuden hiihtoretket Sallassa. Öisin leimusivat hienot kuutamot. Täälläkin on nyt yö. Kuun korvaa otsalamppu.

- Täällä Mulon Esk, kuuleeko Starship?

Kuulokkeista kuuluu vain rahinaa. Musta pulsari alkaa nousta taivaalle. Se pyörii kovin nopeasti: yksi, kaksi, kolme, neljä… Minua huimaa, tyttäreni täyttää kohta viisi.

>>>>>>>>>> KRAPU <<<<<<<<<<

Susupetal junailee ns. krapuhaastetta, jossa kirjoitetaan otsikoineen tasan sadan sanan tarina noudattaen annettuja reunaehtoja.

Viikolla 49 saa kirjoittaa ilman vaatimuksia ja kahleita.

15 kommenttia:

  1. Tähdenjäänne, neutronitähti on varmaan lumoava näky, mutta nyt taisi käydä jollekin hullusti! Hauska sanaleikki sinulla :D. Hyvää joulunaikaa sinulle Oriolus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo sanaleikki jäi minua mietityttämään ja etsin sitä, kunnes löysin. :) Avaruus on laaja, sinne voi kuvitella paljon kaikenlaista. Lapsuuden Otavan etsintä talvitaivaaIlta on jäänyt mieleen. En taitaisi enää sitäkään löytää.

      Poista
  2. Mitenkähän avaruushiihtelijän kävi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä ei tarina kerro, vaikka enteet ovatkin huolestuttavat.

      Poista
  3. Kylmäävä tuo viimeinen sana. Loppu.
    Toivottavasti ei.

    Sinun sijastasi Mulon Esk voisi lastata avaruusalukseensa tietyt tyypit itsensä lisäksi ja suunnata kohti ääretöntä ja sen yli, milloinkaan palaamatta.

    Kiitos Oriolus syksyn kravuistasi!

    VastaaPoista
  4. Kiehtova tieteistarina. Syystäkin suksilla avaruudessa työtehtävissä ollutta pelottaa ja koti tulee mieleen. Avaruus on mahtavaa. Selkeinä öinä tykkään katsella taivasta, joskus ihan tähtikartan kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa! Tuo on harvinaista herkkua täällä kaupungissa valojen keskellä.

      Poista
  5. Siinäpä oli mielikuvituksen lentoa ja liitoa että heikompaa huimaa.
    Hyvää joulunodotusta sinulle.

    VastaaPoista
  6. Kolkko on kohtalo tuolla hiihtelijällä. Kuten monella purjehtijalla aikoinaan, kun uusia maanosia löydettiin ja vallattiin. Avaruudessa ei ehkä tarvitse sotia alkuasukkaita vastaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, löytö"retkeily" on ollut rankkaa ja julmaa puuhaa. Madeiran "valloitus" kävi sikäli helposti, että siellä ei asunut alkuperäiskansoja, toki eläimet kärsivät.

      Poista
  7. Avaruuden maailma on niin käsittämätön että siellä voi hiihtäjälle tapahtua vaikka mitä. Loppu jäi hieman hengästyttämään.....
    Hyvää joulunodotusta!

    VastaaPoista