Taivas tummenee, mutta meillä on oveltaovellemyyntikierros pahasti kesken. Velipoika ehdottaa juoksuspurttia kotiin, mutten halua keskeyttää myyntibisneksiä. Taivas repeää ja kaatosateessa ryntäämme Onnelan pihaan. Koputamme ulko-oveen. Selma-täti päästää meidät verannalle. Näytän kastunutta kirjaluetteloamme, mutta hän vain siunailee ukonilmaa ja häviää tuvan puolelle. Odottelemme. Veranta on täynnä omenoita. Imelä lemu täyttää hajukanavamme. Selma tulee takaisin mukanaan kaksi höyryävää kaakaomukia. Kiitämme. Yritän virittää keskustelun kirjoista. Selma kuitenkin kysyy, harrastammeko luistelua. Kun nyökkäämme, hän hakee veljensä luistimet ja antaa ne minulle. Kotimatkalla velipoika kiusaa minua:
- Et myynyt kirjoja, mutta sait sentään liian suuret antiikkiluistimet.
- Kasvuvaraa, sanon ja uneksin tulevista palkkioistamme.
>>>>>>>>>> KRAPU <<<<<<<<<<
Susupetal junailee ns. krapuhaastetta, jossa kirjoitetaan otsikoineen tasan sadan sanan tarina noudattaen annettuja reunaehtoja.
Viikon 11 kravussa tulee olla seuraavat sanat:
täti, luistelu, kaakao.
Harmi kun Selmaa ei kirjat kiinnostaneet. Mutta saitte kaakaot ja sinä vielä luistimet. Vaikka koristeeksi hyllyyn, jos ovat liian antiikkiset käyttää.
VastaaPoistaKyllä, ihan hyvä diili :o)
PoistaKasvuvaraa, niin tuttua kun olen kolmesta vanhin..mutta ei jäänyt.kuitenkaan traumoja.
VastaaPoistaSelma tädin kaakao maistui varmasti hyvältä..
Kiva tarina🤗
Kyllä kasvuvaraa piti aina olla. Ja relusti.
Poista🤣Kasvuvaraa jäi myös tuleviin palkkioihin. Kaakaota tuli kuitenkin ja ne luistimet. Kasvuvaraa jätettiin ennen..kasvoin pitkäksi,joten tuli tarpeeseen. Hauska tarina,jonka tunnelmaan helppo sulautua.
VastaaPoistaKiitos Saassa!
PoistaJäi kiinnostamaan, mitä kirjoja oli myynnissä?
VastaaPoistaTädit ovat tuollaisia, puhuvat, eivätkä kuuntele, mutta ovat yleensä kilttejä.
Kaikenlaisia kirjoja: faktaa, fiktiota, lastenkirjoja... Tyyliin jokaiselle jotakin. Myyjinä saimme jonkinlaisen provikan, olisko ollut 10-20 prossaa. Piti hoitaa tilaukset ja toimittaa sitten tilatut kirjat kotiin.
PoistaSelmatätiä eivät kirjat kiinnostaneet, mutta hän ymmärsi nuoria myyjiä ja helpotti kirjakaupan tuottamaa pettymystä.
VastaaPoistaMukavan tunnelman loit verannalle, sateen ropinan, siihen sekoittuneen omenoiden ja höyryävän kaakaon tuoksun, vaikka antiikkiset luistimet eivät niin riemunkiljahduksia saaneetkaan.
Kiitos Aimarii!
PoistaEi ole myyntimiehen hommat kiva ammatti: tänäänkin torjuin yhden, keräämällä luonteeni paatuneet rippeet katkaisin puhelun kesken tuote-esittelyn, jota oli kestänyt alun neljättä minuuttia.
VastaaPoista