”Äh, lusin sen Matkamessujen palkintomatkan Saariselälle.”
”Vau, oli varmaan mageeta päästä sinne lumen keskelle relaamaan. Meinaan, kun sulla oli se böönauttikin”
”Katin kontit!”
”Ai, mitä sä siellä sitten duunasit?”
”Sepä se, en mitään. Kauhistuin heti, ettei siellä mökkikylässä tosiaan ole mitään. Pakkanen heilui varmaan viidessä kympissä, hyvä kun pääsin hengissä kauppaan. Netti pätki ja töllökin oli tablettikokoa. Siivoilin, sauna oli yks sontaläjä ja korjasin yhden nyrjähtäneen lipaston. Muun ajan pyörittelin keskisormia.”
”Suorituskeskeisyyttä…”
”Älä viitti! Helpotti vasta kun pääsin himaan. Kurvasin heti stadiin ja kävelin ekstaasissa ruuhkaisella Aleksilla. Ihmisiä, äksöniä, raitiovaunujen kolinaa! Jo lähti ahdistus!”
>>>>>>>>>> KRAPU <<<<<<<<<<
Viikolla 3 tarinan tulee sisältää seuraavat sanat: kauhistua, suorituskeskeinen, ruuhkainen.
No, olipa tylsä palkinto Matkamessuilla, olisi voittanut nyt vaikka New Yorkin tai Tokion matkan!
VastaaPoistaMitään tekemättömyys voi levottomalle ja hektiselle ihmisellä olla kauhistus.
Ei ihan osunut sitten palkintomatka kohdalleen.
VastaaPoistaNoinkin päin voi joku kokea ruuhkan ja suorittamisen; tarpeellinen näkökulma.
VastaaPoistaVoi ei, mä olisin kyllä mielelläni ottanut sen palkintomatkan vastaan - rakastan mitääntekemättömyyttä (jos ei joku ole jo huomannut 😂)
VastaaPoistaSängyssä selällään kattoa tuijottaen tai hyvän kirjan kanssa saa ajan oikein hyvin kulumaan.
Voi Ripa -parka, mitenkähän hälle opettaisi "joutilaisuuden sietämättömän ihanuuden"
Olen joskus, sata vuotta sitten, tuntenut samoin. Kaipuu ratikan kirskuntaan ja ihmisvilinään Stockalla. Nykyään himaa parempaa paikkaa ei ole! :)
VastaaPoista