maanantai 30. maaliskuuta 2026

Kaikkihan runoja rakastavat

Runot ovat jääneet Taunolle yhtä vieraiksi kuin naapurit. Hän avaa 50-vuotislahjaksi saamansa runokirjan. Se alkaa sanoilla: ”Huomenna ruoho palaa”.

Mitä tuokin tarkoittaa? Aikooko joku pössytellä huomenna? Vai syttyykö ruohikkopalo? Eihän sitä voi ennustaa. Vai tarkoitetaanko sitä, että nyt keväällä talven jäljiltä ruoho kasvaisi takaisin? Mutta miten se tapahtuisi juuri eksakt huomenna? Ehkäpä runon jatko selittäisi asiaa. Mutta ei, siinä ruvetaan puhumaan vaan mustarastaan laulusta ja kuinka se on kaunista aina.

Tauno heittää kirjan ilmaan. Tuollaista roskaa hän ei suostuisi lukemaan. Rauhoittuakseen hän avaa Tieteen kuvalehden.

Mustarastas laulaa innokkaasti pihan puussa, mutta Tauno on liian tuohtunut sitä kuullakseen.

>>>>>>>>>> KRAPU <<<<<<<<<<

Susupetal junailee ns. krapuhaastetta, jossa kirjoitetaan otsikoineen tasan sadan sanan tarina noudattaen annettuja reunaehtoja.

Viikon 14 kravussa tulee olla seuraavat sanat: ilma, vieras, ruoho.







4 kommenttia:

  1. Runot olivat Taunolle vähän hankalia, minkäs teet. Ei kaikkien tarvitse runoja rakastaa saati ymmärtää.

    VastaaPoista
  2. Voi Taunoa, kukaan ei ollut näköjään kertonut hänelle, ettei runoja tai taidetta ylipäänsä tarvitsee ymmärtää. Se joko koskettaa tai ei.
    Taunoa kosketti muut asiat, hyvä niin, kaikkia tarvitaan.

    VastaaPoista
  3. Runot voivat joskus olla vaikeita ymmärtää, mutta kyllä sitä on tiedejulkaisutkin. Mustarastaan laulu pihapuussa kuulostaa ihanalta...

    VastaaPoista
  4. Hah, Tauno ei ole runo ihmisiä🤣Ymmärrän, läheisissä on monta,jotka eivät runoista piittaa. Se on niin yksilökohtaista ja hyvä niin. Olisi tylsää jos kaikki pitäisimme samoista asioista.
    Vaan mustarastaan laulua Tauno olisi voinut kuunnella, se ei ole soraääntä vaan intohimoisen kaunista. Tieteen kuvalehti on kiinnostava,tosin sekin ihmisen näkökulmasta katsottuna ;-)

    VastaaPoista